perjantai 15. toukokuuta 2020

Uusi normaali

Uusi normaali - mikä termi. Jos mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää, on tuo sanapari hyvin erikoinen.
Koska ministeriö antoi hyvin hövelit kädet koulujen avaamisen ohjeistukseen, on eri kouluilla hyvin erilaiset ohjeistukset ja toteutustavat koulutyön toteuttamiseen näissä poikkeusoloissa. Toisaalta on todella hyvä, että jokaisen koulun kohdalla voidaan miettiä juuri siihen kouluun sopivat toimintamallit, toisaalta on hämmentävää huomata kuinka täydellisen eri tavalla eri kouluissa toimitaan.
Itselläni on kolme koululaista kahdessa eri koulussa (kaksi alakoulussa ja yksi yläkoulussa) ja itse työskentelen samassa kunnassa toisessa yläkoulussa. Kaikissa on erilaisia ratkaisuja käytössään.

Oma työni otti askeleen taaksepäin kehityksessä, mutta tähän hetkeen se sopii parhaiten. Teen klinikkatyötä niiden oppilaiden kanssa, joilla on eniten hommia rästissä. Käytännön arjessa se tarkoittaa sitä, että oppitunnilla on yhtä monta oppiainetta kuin on oppilasta. Aikaisemmassa työnkuvassa olen parhaimmillaan hoitanut seitsemään oppiainetta ja yhtätoista oppituntia yhtä aikaa. Siinä saa olla aikamoinen houdini. Nyt on onneksi rauhallisempaa.

Hyvin hektinen ja nopeasti vaihtuva työ vaatii suunnitelmallisuutta ja kykyä vaihtaa fokusta asiasta toiseen. Se vaatii myös kykyä hahmottaa nopeasti kokonaisuuksia ja havaita tunnetilanmuutoksia toisessa. Kognitiivisesti raskasta. Opettajana paras apu on oppisisältöjen hallinta ja kyky hahmottaa asioita monella eri tavalla. Uteliaisuus ja halu hahmottaa toisen tapaa ajatella ovat myös erittäin tärkeitä taitoja. Ydintaito on kuitenkin kohdata jokainen oppilas ja saada hänelle kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta.

Ensimmäiset kaksi päivää lähiopetuksessa menivät hujauksessa. Ihanaa oli. Tietty joutui miettimään tarkemmin, että mihinkäs aikaan sitä pitääkään herätä, että ehtii ajoissa. Milloinkas niillä lapsilla alkoikaan? Pitäisiköhän nekin herättää? Onko evästarvikkeita itselle? Kuinkas pitkä ajomatka sinne töihin olikaan? Missäs mun työlaukku on? Onkohan avaimet ja henkilökortti vielä siellä..? Olo kuin elokuussa loman jälkeen. Paitsi että nyt ei oltu yhtään lomailtu.. Hugo-koira oli ihmeissään aamun tohinasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti